Aphorisms Alexander Griboyedovin teosta "Woe from Wit"

Tänään puhumme Aleksanteri Griboyedovin kuuluisasta tragikomediaan jakeessa "Woe from Wit", siipirakenteita (aforismeja), joista kaikki kuulevat kuulet. Useimmat ihmiset eivät edes epäile, mistä usein käyttämät yhteiset lauseet tulevat. On aika selvittää, mikä on niin erikoista tässä pelissä.

Muutama sana itse työstä ja juoni

Se oli satiirinen näytelmä "Woe from Wit", joka välittömästi teki tekijänsä, A.O. Griboyedov, kirjallisuuden klassikko. Kirjoitettu 1822-1824, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1862, tämä komedia jakeessa osoitti, että puhuttu kieli on korkea kirjallisuus.

Muuten, näytelmäkirjailija onnistui rikkomaan vielä yhden säännön - paikan, ajan ja toiminnan kolmijakoisen ykseyden. "Woe from Wit": ssa havaitaan vain kaksi ensimmäistä (paikasta ja ajasta), ja toiminta jakautuu kahteen osaan: Chatskin tunteet Sophiaa kohtaan ja hänen vastakkainansa Moskovan valon kanssa.

Tontti on yksinkertainen. Nuori aatelisti Alexander Chatsky kasvoi Sophia Famusovan kanssa. He viettivät koko lapsuutensa keskenään ja rakastivat aina toisiaan. Mutta sitten nuori mies lähtee 3 vuotta eikä edes kirjoita kirjeitä. Sophia on järkyttynyt, mutta pian löytää korvaavan epäonnistuneen sulhansa.

Kun Alexander Chatsky palaa Moskovaan halukkaalla aikeella mennä naimisiin elämänsä rakkaudesta, hän on yllätyksenä: Sophia on kiehtonut Alexei Molchalin, hänen isänsä sihteeri. Chatsky halveksii Molchalinia kunnioitusta ja palveleliaisuutta kohtaan ja ei ymmärrä kuinka tällainen säälittävä ihminen voi voittaa Sophian sydämen.

Entisen rakastajan rohkeiden puheiden vuoksi Sophian ärsyyntynyt tilanne herättää juorut, että Chatsky ei ole hänen mielessään. Nuori mies, joka on täysin tyytymätön, lähtee Moskovasta aikomuksestaan palata enää koskaan.

Kyseessä on protestio ilman sellaisia yleissopimuksia, jotka ovat kamppaillut mätävaltaisesta venäläisestä todellisuudesta, ja se on traagikomedian pääajatus.

Kun Alexander Pushkin ehdotti, että "Woe from Wit" hajotettaisiin lainauksiin, hän näytti vettä. Hyvin pian pelata tuli kansallinen omaisuus, ja usein emme edes epäile, että puhumme Griboyedovin hahmojen sanoista. Ilmaus "surusta mieleen" tuli käyttöön juuri tämän pelin takia.

"Woe of Wit": ensimmäiset siivekkeet

Lainaus työstä voi jo ensimmäisillä sanoilla. Esimerkiksi piika Lisan ilmaus "välttää meitä enemmän kuin kaikki surut ja herrasväkeä ja herrasmainen rakkaus" siitä, mitä se maksaa.

Täällä näkyy myös rakastajien (erityisesti myöhäisten naisten) suosikki sanonta. Keskustelussa Lisin kanssa Sophia kertoo ikkunasta: "Hyvää tuntia ei katsota."

Korkeassa yhteiskunnassa Napoleonin sodan jälkeen pitkään ranskalainen muoti on vallannut. Mutta hyvin harvat ihmiset omistivat heidät ainakin keskipitkällä. Tämä on Chatskin naurettava, kun hän puhuu ranskalaisen kielen sekoittamisesta Nizhny Novgorodin kanssa.

Kun Chatsky on melkein alussa selittänyt rakastajansa kanssa, hän kertoo hänelle, että hänellä on "mieli, jonka sydän on väärässä."

Aphorisms työstä "Woe from Wit" sisältää suosittu lause "se on hyvä, jos emme ole olemassa." Tämä on Sophia Chatskyn vastaus, kun hän kysyy häneltä matkastaan.

Kun herra Famusov surmasi Molchalinin tyttären huoneen ovelle, Sophia yrittää etsiä tekosyytensä rakastajalleen: kun hän asuu talossaan, "hän meni huoneeseen ja astui toiseen". Kuka ei tapahdu ...

Toisen toiminnan vaikutukset alaspäin

Tässä osassa työtä monet hämmästyttävät ilmaisut kuuluvat juuri Chatskille. Kuka ei ole koskaan kuullut tai käyttänyt ilmaisua "uusi perinne, mutta vaikea uskoa"?

"Olisi mukavaa palvella, palvella sairastuneita", sanoo Chatski, joka ei sulje palvelukautta Mochalinin käyttäytymisessä.

"Talot ovat uusia, mutta ennakkoluulot ovat vanhoja", hän sanoo lievillä ja surullisilla.

Monet aforizmat "Woe of Wit" -työstä kuuluvat Sophian isälle - herra Famusov, joka rohkaisee mätä kaupunkia. "Kaikella Moskovalla on erityinen merkintä", hän sanoo, ja tämä on oikein.

Ilmaus "kanssani palvelemalla vieraita on hyvin harvinaista; Enemmän sisar, siskoni ", jonka tämä merkki on ilmaissut, ei ole menettänyt merkityksensä tähän päivään asti.

Eversti Skalozub, joka puhuu Moskovasta, kuvaa kaupunkia lauseella "suuret etäisyydet". Tämä siivekäs ilmaisu on juurtunut pienellä korjauksella, ja nyt on usein mahdollista kuulla jokapäiväisessä elämässä "valtava etäisyys".

Lainaukset kolmannen toimesta

"Woe from Wit", siivekkäiset ilmeet, joista kaikki eivät halua päästä loppuun, vie paljon tilaa tässä toiminnassa.

Chatskille kuuluu, että ilmaus "miljoona torpua" kuuluu, aivan kuten sarkastinen "ei tule paremmaksi tällaisista ylistyksistä".

Kun Chatsky kysyy herra Famusovin uutisia, hän vastaa siihen, että kaikki menee "päivittäin, huomenna, eilen", eli kaikki on muuttumatonta.

"Woe from Wit" siivekäs ilmaisu koskee myös muotia. Saavuttamalla ja näkemällä muotia kaiken ranskalaisen puolesta, Chatsky sanoo, että pukeutuminen ei ole säälle, "syy, joka on ristiriidassa elementtien vastaisten kanssa", on hyvin kohtuutonta ja pilkkaa tätä "orjattua, sokeaa uppoutumista".

Neljännen yhteisen ilmaisun

Aphorisms työstä "Woe from Wit" keskittyvät viimeiseen tekoon. Esimerkiksi, kun Chatskiä turhautuneissa tunteissa, ylpeänä, päättää lähteä Moskovasta, myrkyttää ennakkoluuloja ja juoruja ikuisesti. Nuori ylhäinen julistaa, että hän ei ole enää pääkaupungissa, ja hän huutaa: "Valmentaja minulle!" Kuljettaja! "

Aphorisms työstä "Woe from Wit" voidaan jatkaa ilmauksella "Mikä on sana - lause!", Jonka tekijä laittoi Famusovin suuhun. Tämä hahmo omistaa myös lopullisen lauseen, joka välittää kaiken korkean yhteiskunnan märäyksen: "Mitä prinsessa Marya Aleksevna sanoo?" Hän tuli puhuttuun kieleen "Mitä Marya Aleksevna sanoo?"

Kuten näette, aforismiin, siivekkäisiin lauseisiin ja ilmaisuihin kohdistuu komedia "Woe of Wit" jokaisessa vaiheessa, tarkemmin - käytännössä jokaisessa rivissä. Meidän antamamme luettelo ei ole täydellinen. Löydät paljon uusia asioita lukemalla tämän pienen kappaleen.