Neuvostoliiton aika: vuotta, historia. Kuva Neuvostoliiton aikakaudesta

Neuvostoliiton aika kronologisesti kattaa ajanjakson bolsevikkien tulemisesta voimaan 1917 ja Neuvostoliiton romahtamiseen 1991. Näissä vuosikymmenissä valtio perusti sosialistisen järjestelmän ja samaan aikaan yritettiin luoda kommunismi. Kansainvälisellä areenalla Neuvostoliittoa johti sosialistinen leiri maissa, jotka myös ottivat kurssin kohti kommunismien rakentamista.

Neuvostoliiton ensimmäiset vuodet

Bolsevikkien valloittaminen ja yhteiskunnan sosiaalisten, taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen alojen radikaali romahdus muuttivat täysin entisen Venäjän imperiumin kasvot. Proletariaatin ns. Diktatuuri johti yhden osapuolen kokonaisvaltaiseen ylivaltaan, jonka päätöksiä ei voitu riitauttaa.

Maa kansallisti tuotantoa ja kielsi suuren yksityisen omaisuuden. Samanaikaisesti Neuvostoliiton aikakaudella 1920 toteutettiin uusi talouspolitiikka (NEP), joka vaikutti kaupan ja tuotannon tiettyyn elvyttämiseen. Neuvostoliiton 1920-luvun kuva on erinomainen lähde tarkastelujakson historialle, sillä ne osoittavat syvällisiä muutoksia, jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnassa Venäjän imperiumin päättymisen jälkeen. Tämä ajanjakso ei kuitenkaan kestänyt kauan: vuosikymmenen lopulla puolue loi kurssin talousalojen keskittämiseksi.

Alueen alussa valtio kiinnitti paljon huomiota ideologiaan. Puolueiden koulutusohjelmat suunnattiin uuden miehen muodostamiseen Neuvostoliiton aikakaudella. Ajanjaksoa 1930-luvulle asti voidaan kuitenkin pitää siirtymäkautena, sillä siitä lähtien yhteiskunnassa säilyi jonkin verran vapautta: esimerkiksi tiedettä, taidetta ja kirjallisuutta koskeva keskustelu sallittiin.

Stalinismin aikakausi

1930-luvulta alkaen totalitaarinen järjestelmä perustettiin lopulta maahan. Persoonallisuuden kultti, kommunistisen puolueen absoluuttinen sääntö, kollektivisointi ja teollistuminen, sosialistinen ideologia ovat aikakauden pääilmiöitä. Poliittisella alalla perustettiin Stalinin yksilöllinen sääntö, jonka toimivalta oli kiistaton ja päätökset eivät kuuluneet keskusteluun tai vielä enemmän kysymyksiin.

Taloudessa on myös tapahtunut perustavaa laatua olevia muutoksia, jotka ovat nousseet ikonisiksi Neuvostoliiton aikakaudella. Teolli- suuden ja kollektiivistamisen aikakausi johti siihen, että suuret teollisuustuot- teet kehittyivät Neuvostoliitossa, jonka nopea kehitys suuresti määritteli voiton Isossa isänmaallisessa sodassa ja toi maan maailman johtavaksi valtaksi. Neuvostoliiton aikakauden 1930-luvun valokuvat osoittavat menestystä raskaan teollisuuden luomisessa maassa. Samalla maatalous, kylä ja kylä heikkenivät ja tarvittiin vakavia uudistuksia.

Neuvostoliitto 1950-1960

Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 muutoskehitys yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla tuli selväksi. Neuvostoliiton aika tässä vuosikymmenessä tuli historialliseen tieteeseen nimeltä "Thaw". Helmikuussa 1956 pidetyssä Twentieth-puoluekokouksessa Stalinin persoonallisuuskulttuista paljastui , ja tämä merkitsi vakavia uudistuksia.

Laaja kuntoutus tehtiin niille, jotka kärsivät kovista tukahduttamisvuosista. Valta heikkeni talouden hallinnassa. Niinpä vuonna 1957 teollisuusministeriöt lopetettiin ja tuotantovalmiuden alueelliset yksiköt perustettiin. Kansantalouden neuvostoja ja teollisuuden hallintokomiteoita alkoivat toimia aktiivisesti. Uudistukset antoivat kuitenkin lyhyen aikavälin vaikutuksen ja sittemmin vain lisääntyneet hallinnolliset levottomuudet.

Maataloudessa hallitus toteutti useita toimenpiteitä tuottavuuden lisäämiseksi (velkahelpotukset kollektiivisista tiloista, niiden rahoitus, virgin maaperän kehittäminen). Samanaikaisesti MTS: n likvidointi, perusteettomat maissin kylvämiset ja kollektiivisten maatilojen konsolidointi heikensivät kylän kehitystä. Neuvostoliiton 1950-luku - 1960-luvun alkupuolisko oli ajanjakso, jolloin se paransi Neuvostoliiton elämää, mutta samalla paljasti useita uusia ongelmia.

Neuvostoliiton vuosina 1970-1980

LI Brezhnevin uudet uudistukset vaikuttivat talouteen maatalouden ja teollisuuden aloilla. Viranomaiset taas palasivat yritystoiminnan alakohtaiseen periaatteeseen, mutta tekivät joitain muutoksia tuotantoprosessiin. Yritykset siirrettiin omarahoitukseen, mutta niiden taloudellista toimintaa ei nyt arvioitu brutto, vaan myynti. Toimenpiteen tarkoituksena oli lisätä suorien tuottajien kiinnostusta tuotannon lisäämiseen ja parantamiseen.

Yksityisten voittojen varoista luotiin myös taloudellisia kannustimia. Lisäksi tukkukaupan elementit otettiin käyttöön. Tämä uudistus ei kuitenkaan vaikuttanut Neuvostoliiton talouden perustekijöihin, ja siksi se antoi vain tilapäisen vaikutuksen. Maa jatkoi laajamittaisen kehityksen kustannuksella ja jäi jäljessä tieteelliseltä ja tekniseltä kannalta Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen kehittyneiltä mailta.

Valtio 1980-1990

Perestroikan vuosien aikana Neuvostoliiton talouden uudistamiseen ryhdyttiin vakavasti. Vuonna 1985 hallitus otti kurssin taloudellisen kehityksen vauhdittamiseksi. Pääpaino ei ollut tuotannon tieteellinen ja tekninen parantaminen. Uudistuksen tavoitteena oli saavuttaa talouden maailmanlaajuinen taso. Etusijalla - kotimaisen tekniikan kehittäminen, jossa pääomainvestoinnit kaadettiin. Yrittäjä uudistaa taloutta komento- ja hallinnollisilla toimenpiteillä kuitenkin epäonnistui.

Useita poliittisia uudistuksia toteutettiin, erityisesti kun hallitus poisti puolueen sanat, otti käyttöön kaksitasoisen lainsäädäntövallan järjestelmän maassa. Korkein neuvosto tuli pysyvästi toimiva parlamentti, Neuvostoliiton presidentin virka hyväksyttiin, julistettiin demokraattiset vapaudet. Samanaikaisesti hallitus otti käyttöön glasnost-periaatteen eli avoimuuden ja tiedon saatavuuden. Yrittäminen vakiintuneen hallinnollisen ja komentojärjestelmän uudistamisesta kuitenkin päättyi epäonnistumiseen ja johtui kattavaan yhteiskunnan kriisiin, joka oli syynä Neuvostoliiton romahtamiseen.

Neuvostoliiton ajan kotimainen ja maailmanhistoria

Kausi 1917-1991 on koko aikakausi paitsi Venäjälle myös koko maailmalle. Maassamme on tapahtunut syviä sisäisiä ja ulkoisia häiriöitä, ja siitä huolimatta siitä tuli yksi Neuvostoliiton aikakauden johtavista toimivaltuuksista. Näiden vuosikymmenien historia vaikutti paitsi Euroopan poliittiseen rakenteeseen, jossa sosialistinen leiri perustettiin Neuvostoliiton johdolla, mutta myös koko maailman tapahtumia. Siksi ei ole yllättävää, että Neuvostoliiton ilmiö on kiinnostava sekä kotimaisille että ulkomaisille tutkijoille.